Tervetuloa Pesämaan Sukuseuran kotisivuille

Heikki (Henrik) Hautamäki s. 1846 Ylivieskassa on se henkilö, josta ylivieskalainen Pesämaa -niminen suku lähtee liikkeelle.


Heikki meni naimisiin Fredrika Kankaan kanssa ja ostivat Pesämaan tilan 1868. Samalla muuttivat sukunimen Hautamäestä Pesämaaksi. Heille syntyi 3 poikaa ja 6 tytärtä. Heikin toisesta avioliitosta Agata Myllykankaan kanssa syntyi poika ja tytär. Heikki kuoli Ylivieskassa 83 vuotiaana 1929.

Hän otti yhdessä vaimonsa kanssa Pesämaa sukunimen vuonna 1868-69. Nykyään meitä Heikki Pesämaan jälkeläisiä on noin 1800. Sukua on myös levinnyt ulkomaille Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin.

 Sukukirjaa tehdessä selvisi mm. sukuun on syntynyt yhdet kolmoset ja peräti 21 kaksoset. Henrikin tyttärelle Amalialle ja hänen miehelleen Urielille syntyi kolmet kaksoset.


Pesämaan suvun henkilöiden luonnemääritelmä voisi olla seuraavanlainen: rauhallisia, sosiaalisia, huumorintajuisia, iloisia, pitkä-vihaisia, ronskeja, ahkeria, vaatimattomia, nuukia ja säästäväisiä sekä hyvät unenlahjat omaavia.

Miehet ovat yleensä mustatukkaisia, aika karvaisia, isot turpaskulma karvat, pitkäraajaisia eteenkin kädet ja vanhemmuuten alkaa tulemaan keskelle päätä aukkohakkuita ja siitä seuraa kaljuutumista. Naiset ovat mustatukkaisia, turpaskulmakarvat omaavia.



PESÄMAA SUVUN ESIVANHEMMAT:


Suvun kaukainen esi-isä oli karoliinien sotilas Magnus Jacobsson Lindahl eli Odmala. Hän on syntynyt noin 1687 ja kuoli 1753 Ylivieskassa. Magnus otettiin sotilaaksi 1711 Pohjanmaan rykmenttiin ja hän osallistui kuuluisaan Norjan sotaretkeen, josta hän selvityi. Magnus meni naimisiin leski Wallborg Odmalan kanssa. He saivat kahdeksan lasta. Magnuksen poika Jacob syntyi nuorimmaisena 1736 Ylivieskassa ja meni naimisiin Brita Padingin kanssa. Jacob ja Brita saivat myös kahdeksan lasta. Jacob kuoli 1792 Ylivieskassa.

Jacobin kolmanneksi vanhin lapsi Jacob myös nimeltään syntyi 1768 Ylivieskassa. Hänet vihittiin Susan Hannulan kanssa 1790. He saivat viisi lasta. Susan kuoli 1799 ja Jacob jäi leskeksi. Hän löysi pian uuden vaimon Anna Löytynojan. Heidät vihittiin helmikuussa 1800. He muuttivat asumaan Nivalaan 1803 ja sieltä sitten Pyhäjoelle, josta muuttivat myöhemmin Ylivieskaan. He muuttivat vielä Ylivieskasta 1800-luvun puolessa välissä Merijärvelle, jossa Jacob kuoli 1856. Jacob ja Anna saivat viisi lasta. Nuorin Henrik syntyi 1809 Nivalassa.

Henrik syntyi Palolan tilalla Pidisjärvellä eli nykyisessä Nivalan kaupungissa. Henrikin vanhemmat muuttivat Pyhäjoelle 1811, niin heidän sukunimi vaihtui Palolasta Karjaluodoksi. Henrik tuli vanhempiensa mukana Ylivieskaan 1817.

Henrik meni 1830-luvun lopulla rengiksi Rajaniemen taloon ja meni naimisiin 1837 talon tyttären Beatan kanssa. He ovat asuneet Ylivieskassa Rajaniemen, Hietalan ja Hautamäen tiloilla.

Henrikille ja Beatalle syntyivät seuraavat lapset. Anna syntyi 1837 ja meni myöhemmin naimisiin Johan Similän kanssa. Eva syntyi 1841, kuoli naimatonna 1900 Hautamäen tilalla. Jacob syntyi 1843, hän meni 1870 naimisiin Lisa Ängeslevän kanssa ja he asuivat mm. Myllykankaan tilalla Ylivieskassa. Jacob:n eli Jaakon sukua asuu vielä Ylivieskassa. Jaakko kuoli 1935. Mooses syntyi 1844, hän muutti 1868 Haapajärvelle, meni naimisiin Anna Kaisa Hirvasahon kanssa. Mooses muutti Haapajärvellä sukunimensä Hautamäesta Koskelaksi. Mooses Koskela kuoli 1920. Henrik eli Heikki syntyi 1846 ja hänestä tuonnempana lisää.(Pesämaan suvun esi-isä) Gustava syntyi 1848, mutta kuoli rokkoon 1850. Matts eli Matti Leander syntyi 1851, hän muutti 1873 Haapajärvelle, jossa jo hänen veljensä Mooses asui. Matti Leander meni naimisiin Amanda Hirvasahon kanssa ja hän kuoli 1929 Haapajärvellä. David eli Taavetti syntyi elokuussa 1853, mutta kuoli 1857. Gustav eli Kustaa syntyi 1856 ja kuoli 1868. Nuorin Tuomas syntyi 1860 ja kuoli 1868.

Henrik ja Beata asuivat Hautamäen tilalla, kun Suomessa oli suuret nälkävuodet 1866-1868.  Koska silloin oli ruuasta puutetta, joutuivat Jaakko, Mooses ja Heikki lähtemään kerjuulle ja päätyivät Ylivieskan kirkolla sijainneeseen "Vattenhuusiin" eli köyhäintaloon, jossa työtä vastaan he saivat ruokaa. Vuonna 1867 oli ollut Ylivieskassa täydellinen katovuosi, viljaa oli tullut vain nimeksi. Kirkonkirjojen mukaan Henrik ja Beatan kaikki lapset asuivat vielä kotona vuonna 1867. Köyhäinhuone lakkautettiin toukokuussa 1868.

Ennen sitä veljekset olivat päättäneet etteivät jää tänne kuolemaan, niinpä Jaakko lähti Ylivieskan Sorvistoon, Mooses rahdinkuljettajan kyydissä Haapajärvelle ja Heikki päätyi Ylivieskan Kankaanmäelle Kauppias Henrik Kankaalle rengiksi. Yhtä hyvä tilanne ei ollut veljesten kotona Hautamäessa, perheen äiti Beata kuoli kuudes maaliskuuta 1868, Kustaa huhtikuun 14, Henrik isä kymmenen päivää Kustaan jälkeen ja nuorimmainen Tuomas kuoli vielä toukokuun kuudes päivä. Ainoastaan Matti Leanderin säilyi hengissä, koska vanhemmat olivat kuolleet hän joutui todennäköisesti huutolaiseksi ja hänestä varmaankin vähinten maksanut sai hänet. Kirkonkirjojen mukaan Jaakko asui Hautamäessä vuoteen 1870, Matti Leander vuoteen 1873.


PESÄMAA NIMEN ALKUPERÄ

Heikki siis päätyi rengiksi kauppias Henrik Kankaalle. Kauppias oli siihen aikaan pitäjän varakkaimpia ja hänellä oli iso tila ja oikein apteekki myös, josta hän pitäjän ihmisille myi rohtoja ja lääkkeitä. Tarina kertoo seuraavaa: Kauppias Kangas oli sanonut Heikille, koska olet tehnyt työsi hyvin niin saat valita asuinpaikkasi mistä haluat. Heikki oli saapunut nuorikkonsa Fredrikan kanssa nykyisen Pesälän talon kohdalla, jolloin maasta oli lähtenyt lintu ja siellä oli ollut linnun pesä. Heikki oli sanonut, että tästä lähtien hänen sukunimensä on Pesämaa. Toinen tarina taas kertoo, että 1840-luvulla kruunun maista oli erotettu uusia tiloja ja Pesämaa kuului myös niihin. Maanmittari oli nähnyt linnun pesän ja sanonut, että tästä tilasta tulee Pesämaa. Fakta on se, että Heikki oli mennyt naimisiin Kankaanmäeltä kotoisin olevan Fredrika Juusontytär Kankaan kanssa heinäkuussa 1868. Tietenkin heidän piti löytää tulevalle perheelle asuinpaikka.

Heikki oli todennäköisesti saanut kauppiaalta palkaksi jyviä. Ja niillä ohran ja rukiin jyvillä Heikki osti Pesämaan tilan itselleen. Ylivieskan Kankaankylän rno 21 Pesämaa on erotettu Kruunun liikamaasta 1846. Tila on ollut myös nimeltään Rajaniemi. Kirkonkirjan 1848-1864 mukaan silloin Pesämaan numerolla ovat asuneet Anders Jacobson Visuri ja kirkonkirjassa 1855-1864. Erkki Jaakonpoika Visuri ja Kaisa Liisa Kustaantytär Sorvoja sekä heidän lapsensa Kustaa, Marja Liisa ja Jemina. Kirkonkirjassa 1864-1875 on asukkaina Pesämaan numerolla Michel Anderson Perälä ja Catharina Olofsdr. Perkkiö ja heidän neljä lastaan sekä Heikki Henrikinpoika Pesämaa l. Hautamäki, Fredrika ja lapset Hilma, Antona, Emma ja Jaakko. Heikki osti 21.11.1868 Mikko, Matti, Seemi ja Antti Soukalta 1/32 osaa Pesämaan perintömaata.

Heikin ja Fredrikan ensimmäinen lapsi Hilma syntyi 1869, hän meni myöhemmin naimisiin tulevan presidentin, Kyösti Kallion veljen Erkin kanssa ja he saivat kymmenen lasta. Hilma asui perheineen Ylikankaan tilalla Ylivieskan Vähäkankaalla. Hän kuoli 1945. Hilman jälkeen seuraavana vuonna syntyi Antona, mutta hän kuoli vain kolmevuotiaana.  Antonan syntymävuonna Heikki osti lisää maata Pesämaan numerolta, tällä kertaa Antti Antinpoika Wisurilta 1/24 osaa Pesämaan perintömaata.

Emma syntyi 1872, hän meni naimisiin Taneli Matinpoika Myllykankaan e. Saari kanssa. Heille syntyi neljä lasta. Emma ja Taneli asuivat vuoteen 1931 asti Myllykankaan numeron Meikälän tilalla. Vuonna 1931 he muuttivat Emman kotitaloon Pesämaahan eli Pesälän taloon. Emma kuoli 1951. Jaakko syntyi 1875, jolloin Heikki osti taas lisää maata, 1/24 osaa Kustaa Jaakonpoka Wisuri l. Vähäkankaalta. Jaakko meni naimisiin Erkki Kallion siskon Amalian kanssa. Eli kaksi Heikki Pesämaan lasta on naimisissa presidentti Kyösti Kallion sisarusten kanssa. Heille syntyi yhdeksän lasta. Jaakko kuoli 1957. Jaakko ja Amalia asuivat 1900-luvun alkuun asti Jaakon kotona Pesälässä. Muuttivät sitten Amalian kotitilalle, koska siellä tarvittiin työväkeä. Kankaanmäellä he asuivat ainakin Mutkan talossa, josta muuttivat Raudaskylän Isokoskelle. Jaakko teki maanviljelijän töiden lisäksi sepän töitä.

Elisabet eli Liisa syntyi 1877, hän meni naimisiin Josua Knuutilan kanssa. Josua oli ammatiltaan mylläri. Heille syntyi kymmenen lasta. Liisa ja hänen perheensä muuttivat Ylivieskasta Alavieskaan 1921. Liisa, Josua ja heidän nuorin lapsensa Niilo muttivat Alavieskasta Kälviälle 1937. Liisa kuoli Lohtajalla 1950. Eevert syntyi 1879, hän meni naimisiin Amanda Rajaniemen kanssa. Eevert oli maanviljelijä ja kirvesmies. Eevertille ja Amandalle syntyi yksitoista lasta. Aluksi he asuivat Pesämaan talossa, mutta rakensivat sitten oman talon Koivukankaan. Eevert kuoli 1965.

Aliina syntyi 1881. Aliina meni naimisiin Joonas Murronperän kanssa. Heille syntyi viisi lasta. Aliina kuoli 1908 vähän sen jälkeen, kun heidän nuorin lapsensa syntyi. Joonas kuoli kolme vuotta myöhemmin. Heikki syntyi 1884. Heikki meni naimisiin Eeva Maria Sorviston kanssa. Heikille ja Eevalle syntyi kahdeksan lasta. Heikki oli maanviljelijä ja kirvesmies. He muuttivat Haapavedelle 1909 ja sieltä edelleen Oulaisiin 1917. Heikki kuoli Oulaisissa 1968.

Amalia syntyi 1886, hän meni naimisiin Uriel Sorvojan kanssa. Heille syntyi kahdeksan lasta. Kolmet kaksoset. He asuivat Vähäkankaan Sorvojalla. Amalia kuoli 1964. Heikin vaimo Fredrika kuoli 1905. Samalla veljekset Eevert ja Heikki ostivat sisaruksiltaan ja saivat äidiltään osan Pesämaan tilasta. Heikki myi oman osansa Jaakko Sefaniaanpoika Hintsalalle.

Heikki-isä meni naimisiin Agata Myllykankaan kanssa vuonna 1906 ja myi oman osansa Pesämaan tilasta eli myös Pesämaan talon Otto Pylväälle. Heikki ja Agata muuttivat Raudaskylän Raudasojan tilalle, siellä heille syntyi Sylvi ja Sulo. He muuttivat Sieviin 1915. Sievissä Sylvi kuoli 1917 ja Agata 1918. Heikki ja Sulo muuttivat takaisin Ylivieskaan 1919. Heikki ja Sulo asuivat vuoteen 1922 asti Myllykankaan numeron torpanhuoneessa. Sen jälkeen Heikki ja Sulo asuivat sukulaistaloissa, Heikki kuoli poikansa Eevertin kotona Koivukankaalla 1929. Sulo meni naimisiin 1941 Irma Mikkosen kanssa, heille syntyi viisi lasta. Sulo oli ammatiltaan kivityömies VR:llä, hän kuoli 1974.